Henkilöön ilman puolisoa viitataan testamentin tekemisen kannalta perheettömänä henkilönä, joka ei ole avioliitossa. Tällaisia "perheettömiä" henkilöitä ovat esimerkiksi naimattomat, avoliitossa asuvat sekä lesket. Heidän asemansa testamenttioikeudellisesti on yksinkertaisempi, sillä heidän ei tarvitse ottaa huomioon avioliitto-oikeuden sääntöjä ja niiden vaikutusta testamenttaamisvapauteen.
Leskiä pidetään myös "perheettöminä", koska heidän avioliittonsa on päättynyt puolison kuoleman myötä. Kuitenkin pesän jakamattomuus tai puolisovainajan testamentti voi aiheuttaa ongelmia, kuten aiemmin on mainittu.
Erityisenä syynä testamentoida omaisuuttaan on henkilöillä, joilla ei ole läheisiä sukulaisia. Muussa tapauksessa omaisuus voi päätyä henkilölle, jolle testamentin tekijä ei haluaisi sen menevän tai joka ei sitä tarvitse, tai jopa valtiolle. Myös perheettömän henkilön kannattaa harkita käyttö- ja hallintatestamentin mahdollisuutta testamenttia suunnitellessaan. Hän saattaa haluta turvata läheisensä elämän tarpeita, mutta samalla varmistaa, että omaisuus lopulta menee toiselle henkilölle. Testamenttityyppi valitaan sen mukaan, kumman painopiste on tärkeämpi. Jos ensisijaisesti halutaan turvata läheisen elämän tarpeita, hallintamääräys on paras vaihtoehto. Jos taas halutaan varmistaa omaisuuden siirtyminen lopulliselle saajalle vähentymättömänä, käytetään käyttöoikeusmääräystä.
Jos testamentin laatijalla on lapsia, näiden lakiosa rajoittaa hänen testamenttaamisvapauttaan samalla tavalla kuin avioliitossa olevalla henkilöilläkin. Lakiosa koskee myös ottolapsia, tunnustettuja lapsia ja lapsia, joiden isyys on vahvistettu isyyslain mukaisesti.